Nahtavyyksien kummastelua ja cyberointia

Hikoilun ja pyorimisen jalkeen koitti taas tervettullut aamu ja uusi paiva uusine mielenkiintoisine tapahtumineen. Moskiittoverkon alla nukkuminen kuuman ja kostean yon aikana on todellinen ultimate kokemus. Kandee kokeilla, jos ette viela ole kokeilleet. Tanaan onnistuin taas kerran olemaan viimeinen nousija.. outoa kun yleensa ma oon niin aamuvirkku :D Aamun rakas kylma kaivovesi odotti minua taas kerran pesuhuoneessa. Aluksi aamuiset kylpemiset olivat todellista tuskaa, mutta eraana kauniina aamuna tajusin sen jujun, etta se ihanasti viilentaa ja poistaa yollisen hikoilun tulokset.. Siita aamusta lahtien olen nauttinut tasta rutiinista.. No ei siita sen enempaa..

Olimme Katjan kanssa paattaneet lahtea katsastamaan joitakin Kolkatan nahtavyyksista, joten lahdimme kameran akun latautumisen jalkeen kohti Kolkatan keskustaa. Ensin metrolle ja silla Kalighatin asemalle, josta kavelimme hindujen pyhalle Kali-temppelille. Kavimme kiertamassa temppelin, seka ulkoa, etta sisalta. Pihalla temppelin vieressa teurastettiin vuohia, mutta jostain kumman syysta meita ei hirveasti moinen rituaalinen raakuus kiinnostanut..vai kiinnostiko? :) Temppelilta kavelimme hindujen ruumiinpolttopaikalle. Hetken kummasteltuamme aluetta puutarhoineen jatkoimme kulkuamme takaisin metrolle, jolla matkustimme meille jo entuudestaan tutulle alueelle, joka paremmin tunnetaan nimelle Park State. Kavimme taas kerran syomassa Blue Sky Cafessa, mutta talla kertaa mina otin kanahampurilaisen, ranskikset ja mangolassin. Ihanaa vaihtelua talle niin tutulle Intialaiselle ruoalle. Syotyamme menimme Indian Museumiin. Taas kerran saimme kayda samaisen vaittelyn lipunmyyjan ja vartioiden kanssa.. Niin siis ma (raouL) en todellakaan jata tata mun laukkua teidan narikkaan! Mulla on laukussa noin 65000:n rupian kamera, enka todellakaan aijo jattaa sita kateni ulottumattomiin. No niin kuin yleensa, niin sain ottaa laukkuni mukaan :) Museo oli aika iso ja osin todella mielenkiintoinen, seka rakennus, etta sen esittelemat patsaat, luurangot yms jutut. Kuitenkin eniten mua savaytti kaikki ne orjien ja alempikastisten tekemat kauniit patsaat ja veistokset.. Elainten ja ihmisten luurangot, taytetyt elaimet ja mika huvittavinta, ihmislapsen sikiot eivat hirveasti mua kiinnostaneet. Tutkittuamme rakennuksen annin paatimme lahtea takaisin kotio.

Kotiin paastyamme lepasin hetken pikkupupujen kanssa, jotka ovat tottuneet minuun jo niin paljon, etta ne hakevat minusta jo turvaa. Levattyani tulin taas kerran tanne Pink Cyber Cafeen viimeistelemaan asennuksia ja Matunin kanssa laittamaan verkkoa toimintaan. Nyt alkaa kahvila olemaan siina kunnossa, etta voimme taas huomenna aloittaa asiakkaiden vastaanottamisen taydella kapasiteetilla :) eli siis neljan tai viiden koneen voimin.

Taa on niin taydellinen harjoittelupaikka, etta huhhuh. Paivat on lepposta hengailua tai no valilla teen paivallakin taalla hommia tai hoidan asiakkaiden koneita ja illat on sitten paasantoisesti harjoittelussa oloa. Taa Pink Cyber Cafe on ihan tassa Matunin kodin edessa, niin et mulla menee sellanen vajaa minuutti tulla tanne hommiin ja taalla tulee valilla vitettya helpostikkin koko paiva.
Joskus tulee noita asiakastoita mita pitaa sitten lahtea tekemaan muualle ja se sitten onkin ihan tervettullutta vaihtelua.

Nyt olen sitten vihdoinkin kuronut kaikki paivat kiinni ja toivottavasti tallaisia valitaukoja ei enaan tule. Pahoitteluni! Nyt syomaan ja nukkumaan. Matun on suunnitellu meille huomiseks jotain tekemista ja meilla on heratys joskus klo 05 ja sitten kummastelemaan Kolkatan heraamista, kiertelemaan temppeleita ja jotain muutakin ohjelmaa se oli meille suunnitellut.