Toreja ja rantabulevardeja

Mumbai... Voi etta mika kaupunki! Ollaan oltu taalla vasta hetki, mutta koko ajan rakastun tahan paikkaan enemman ja enemman!

Illalla oli taas hieman vaikea nukahtaa, Katjalla on yleensa ongelmia nukkumisen kanssa, mutta mina.. Ma oon yleensa just se ihminen joka voi nukkua vaikka keskella ydinrajahdysta.. Ehka silla oli jotain tekemista asian kanssa, etta naapurissa nuoret viriilit ihmiset harrasti kovaaanista seksia, jota jatkui ja jatkui.. Tervetuloa hostellimaailmaan..heh.. No aamulla sama homma jatku, ei se kyllakaan meita haitannut, huvitti vaan.

Eilen illalla lahetin sille tuottajalle viestia ja tanaan juuri kun olin soittamassa hanelle, niin puhelin soi. Puhelimen paassa oli viehattava Intialainen naisen aani joka kyseli, etta kuka mahdoin olla. Esittelin itseni, jonka jalkeen han tajusi kuka olinkaan. Hetken juteltuamme sovimme, etta soitan hanelle ens maanantaina ja sovimme tapaamisen. Samalla tuli ilmi ettei hanella oikeastaan ole mitaan tekemista Future East:n kanssa ja etta Ashim oli pyytanyt hanta jarjestamaan jotain tekemista minulle.. Aina vaan menee jannittavammaksi.

Sitten lahettiin aamupalalle, joskus puolen paivan aikaan. Aamu oli ihanan lammin, tai no paivaahan se oikeastaan oli jo. Kierreltiin vahan tata ymparistoa nautiskellen paivasta. Meidan tarkotuksena oli tutustua naihin hoodeihin, taalla kerran ku asutaan seuraavat kaksi kuukautta. Tanaan tuli sitten selvaksi se, miksi veden takkaaminen tassa helteessa on niin tarkeaa. Kaytiin lapi eras markettialue ja suunnattiin nokkamme kohti rantaa. Ilma muuttui vaan hiostavammaksi ja saatiin sitten kokea se kuumin hetki paivasta. Olisi tietenkin ollut ihan jarkevaa ottaa se hattu mukaan kavelylle. Rannalle paastyamme bongasimme jaatelokiskan, joka myi lansimaista jaateloa!! nam!! Saasteista rantaa hetken ihasteltuamme lahdimme takaisin hotellille pain. Matkalla taisimme hieman eksya, mutta onneksi ihanat ihmiset ohjasivat meidat oikeaan suuntaan. Olin itse niin loppu ja lahella naantymista, etta paatimme hetken huilata hootellilla ja sitten painua takaisin kaupungille.

Nalka alkoi jo tuntua vatsanpohjassa ja suuntasimme tutkimusmielessa matkamme kohti uusia ravintoloita. Eilisesta viisaantuneina valttelimme kaikkia niita paikkoja , jotka vahaakaan nayttivat lansimaalaisilta, nimittain naissa paikoissa hinnat olivan melkein kolminkertaiset paikallisiin ravintoloihin verrattuna. Katja johdatti meita paikkaan, jossa he olivat Sannan kanssa noin kuusi vuotta sitten kayneen. Ravintola ei ollut sama, mutta sai kelvata meille. Ja ruoka oli taas aivan taivaallisen hyvaa! Oi etta, jos suomessa tarjottais samanlaista vegeruokaa, niin en valttamata koskaan enaan koskisi lihaan.

Ravintolasta suuntasimme suoraan takas tutkimusmatkalle ja toiselle torille. Tori oli hieman syrjaisella paikalla ja tuntui jotenkin todella oudolta kulkea siella, varsinkin kun oltiin ainoot valkoset silla torilla. Paikka oli kuitenki lahempana oikeaa Intiaa, kuin mita yksikaan paikka oli aikaisemmin ollut. Pyorittyamme aikamme siella, suuntasimme nokkamme takaisin kohti hotelliamme kavellen rantabulevardia pitkin, nauttien paivan viimeisista hetkista, suurista vakijoukoista, kauniista hymyista ja ihmisista jotka ystavallisesta tiedustelivat - haluaisiko herra kenkien kiillotuksen. Istahdimme hetkeksi alas, ma kuvailin tovin koomisia turisteja, jotka jalustalla ottivan kimppakuvia itsestaan..

Kohta takas hotellille ja nukkumaan. Huomenna yritetaan vihdoinkin herata aikaisin ja menna katsastamaan tuo Elephant island, mita meille on niin paljon suositeltu..

Kolmas paiva ilman tupakkia... Ei taalla kylla tee edes mieli polttaa, kun on niin saasteinen ilma ja kaikkee..