Keskelle luonnon rauhaa lepaamaan

Nyt oli aika sanoa Varanasille hei hei ja jatkaa matkaa kohti uusia seikkailuja. Onneks olo oli jo paljon parempi eika rinkankaan kantamisessa ollut mitaan ongelmia. Suuntasimme kulkumme autorikshoille, jotka siis eivat saaneet tulla talle alueelle jossa meidan hotelli sijaitsi. Paastyamme juna-asemalle lasahdimme lattialle odottamaan junan saapumista. Katja kavi etsimassa meille jotain juotavaa, jonka aikana ma tyhman nakosena pallistelen laheisyydessamme oleskelevia ihmisia.. Juna tuli ja hyppasimme kyytiin, nain alkoi vajaan vuorokauden junamatkamme kohti Haridwaria, joka oli meidan seuraava maarampaamme.

Junamatka meni miltein ongelmitta, mutta hotellille paastyamme huomasin rahavyossani reijan... Olinkin jo ehtinyt ihmettelemaan, etta saastyttaisko me koko matkan ajan kaikilta varkaus yrityksilta, mutta ei. Multa oli viilletty housut tosta kassien ylapuolelta auki ja viilto ylettyi ihan rahavyon ekaan taskuun asti.. Onneks mulla ei ollut siella yhtaan rahaa ja passikin oli seuraavassa taskussa, joka saastyi talta julmalta voron partateralta. Onneks mun lemppari housujen paikkaus ei Haridwarissa maksanut, kuin viisi rupiaa, joten nyt voin niitakin taas kayttaa.

Loydettyamme hotellin, lepasimme muutaman tunnin ja lahdimme syomaan. Ruoka oli todella hyvaa ja oli todella kiva syoda kunnolla taas pitkasta aikaa. Ruoan jalkeen me lahettiin katsastamaan kaupungin liepeilla oleva Mansa Devi Mandir-Hindutemppeli. Temppeli sijaitsi laheisen vuoren huipulla, mutta temppeli itsessaan ei ollut kovin kummoinen.. Vaijerihissilla vuorelle meno ja alas tulo olivat sitakin mielenkiintoisemmat, vaikka kestivatkin vain hetken aikaa.. Taman jalkeen lahimme Gangesin rannalle ihmettelemaan ihmisten touhuja. Matkallamme me loydettiin vaaka, joten kumpikin meista paatti kayda kokeilemassa painonsa . Katja oli paassy alle 60 kiloon ja ma olin taas palannut takaisin mun normaaliin 64:n kiloon. Taa siis tarkottaa, etta ma painoin ennen mun vatsatautia ehka jopa 67kg.. Aika possu oon taalla ollu :) Tarpeeks kierrettyamme palasimme hotellille pain ja matkalla poikettiin sitten viela syomaan paikalliseen okyravintolaan, jossa ruotka oli kylla taas kerran taivaallisen hyvaa. Taman jalkeen palasimme hotellille lepaamaan ja pakkailemaan huomista varten, mutta hetken touhuttuamme lamppumme sammui eika huoneessa pahemmin nahnyt enaan pakata.. Isantamme oli todella mukava ja yritti kaikkensa mutta ei saanut lyhtyja syttymaan, joten se ehdotti meille josko me vaihettais huonetta, mutta Katja ei jaksanut alkaa siirtamaan tavaroita joten me jaatiin pimeyteen, mina mokottamaan ja Katja tutkailemaan Lonely Planettia :)

Olikohan se saman illan vaiko seuraavan aamun aikana tilanne tasottui. Vatsataudit Raoul-Katja 2-2.. Oli siis Katjan vuoro sairastua ja mita me veikattiin, niin se oli Katjan Gangesin rannalla juoma tee.. Oliskohan ollut pyhaa vetta?? No asialle ei voinut mitaan.. Aamulla meidan oli tarkoitus siirtya Rishikeshiin luonnon keskelle rauhottumaan. Katja oli sita mielta, etta silla olisi voimia lahtea yrittamaan, joten lahdimme juna-asemalle ja sielta junalla Rishikeshiin. Matkan aikana Katjan olo paheni todella paljon ja todella voimakkaat vatsakivut alko riivaamaan sita. Mun olis pitany tajuta sanoa sille et nyt jaadaan vaan paikallemme lepaamaan ja lahetaan vasta ku ollaan kumpikin terveita.. Mutta menossa oltiin jo ja milten perilla, joten asialle ei tassa vaiheessa voinut mitaan. Soitin meille hotellihuoneen valmiiksi Mount Valleys Mama Cottagesta, mutta peirlla meille selvisi, etta huone olisi vapaa vasta reilun tunnin paasta. Katja oli kuitenkin niin huonossa kunnossa, ettei meilla ollut mahdollisuutta jaada odottamaan vaan Katjan oli heti paastava levolle. Katja sitten kertoi itku silmissa miten reilua on sanoa, etta meille on huone jos ei sita kerran ole ja varsinkin, jos toiset matkustaa vartavasten sita varten pitkan matkaa tanne hotellille. Lahdimme kavelemaan viereiseen Green Valley Hotelliin, jonne Mama tuli heti kiireella ja pyysi anteeksi ja sanoi, etta saisimme taalta huoneen 200:lla rupialla. Huone oli todella upea! Varmaan paras tahan mennessa ja meilla oli siella oma A/C-laite.. sellanen siirrettava :)

Eilinen menikin enimmakseen levatessa ja Katjan olo parani hieman iltaa kohden. Tanaan se on paassy jo jalkeilleen ja aamulla me kaytiin syomassa aamiaiset viereisessa Oasis Ravintolassa. Aamiaisen jalkeen kaytiin sitten viela vahan shoppailemassa tossa viereisessa putiikissa, jonka jalkeen Katja painu taas levolle.Taalla on niin hyva olla nyt ja taa paikka itsessaan on niin ihanan rauhallinen, ettei taalta valttamatta haluais lahtea pois ollenkaan. No me ollaan taalla vahintaan niin kauan, etta kumpikin meista on taas terveita ja meilla on voimia taas jatkaa matkaamme. Paivalla ma kavin hakemassa mun toipilaalle hieman purtavaa (Momoja) samaisesta ravintolasta ja iltapalalla kaytiin viela tossa viereisessa Bandhari Swiss Cottagessa, jotta saatais vahan kilpailutusta tahan ruokailu touhuun :) Maman thali on Lonely Planetinkin suosittelema ja sita on muutkin taalla mulle suositelleet, joten se on sitten joku paiva pakko kayda myoskin kokeilemassa, mutta nailla mennaan nyt kunnes Katja parantuu kunnolla ja jaksaa ahtaa itseensa hieman enemman murkinaa. Taalla leipa on onneksemme hieman tummempaa, eika sellaista pullaa mita muualla on ollut. Huomenna ajateltiin ottaa viela hieman iisisti ja jos vain mahdollista, niin Maanantaina mennaan raftaamaan eli laskemaan jokea kumiveneella!! Niin joo ja se s**tanan rotta siella junassa oli yrittany Katjaltakin viiltaa laukun auki, mut onneks sil oli tuplavuori siina, joten yritykseks se jai.