tiistai 16. kesäkuuta 2009

Saastainen Kaupunki

Eilinen meni kuitenkin melkein kokonaan levatessa, mutta illalla me lahettiin jokatapauksessa soutelemaan pyhalle Gangesille. Joki on todella miellyttava ajanviettopaikka, vaikka se onkin todella taynna veneilevia turisteja. Matkalla naimme laumoittan vesipuhveleita, jotka taitavat olla ehka maailman tyytyvaisimman nakoisia elaimia. Myohemmin matkallamme nahtiin sitten se kauan odotettu naky.. Ruumis ui meita vastaan soutaessamme jokea eteen pain.. Edellisena iltana veneemme soutaja sanoi etta vesi on todella puhdasta ja jos siina ui kerran ei voi tulla enaan kipeeks.. Niin ja pitihan sen sitten viela todistaa se, etta sita vetta voi juoda. Auringon laskettua me mentiin katsomaan pujaa, joka on jonkin nakoinen ylistys Ganges-joelle. Samalla laskin myoskin kynttilan mummini muistolle, joka kuoli noin kuukausi sitten.

Todella tuskaisan yon jalkeen me herattiin noin neljan aikaan aamulla, otettiin vene ja soudettiin katsomaan auringon nousua joelle, joka oli todella mahtava kokemus ja mielestani tama on kylla sellainen asia mika kaikkien Varanasiin tulijoiden tulisi kokea. Tunnin veneilyn jalkeen me palattiin takasin tanne hotellille aamupalalle, kun kaikki lahiston ruokapaikat olivat viela kiinni.

Eilen illalla alkanut kurkkukipi oli siis yltynyt semipahaks rakataudiks, joka alkaa todenteolla rasittamaan mun fiiliksia taalla Varanasissa. Tama ei todellakaan ole se kaupunki minne kannattaa tulla sairastamaan varsinkaan mitaan pahaa tautia. Antibioottien takia mulla ei nytte ole sit mitaan vasstustusta naita muita kivoja bakteereita vastaan ja taa kaupunki on likasin ja saastasin paikka missa ma oon ikina kaynyt.

Nojoo.. Takasin asiaan. Aamiaisen jalkeen menimme lepaamaan muutamaksi tunniksi, kunnes Matunin ja Aparnan oli luovutettava huone pois. Lahdimme yhdessa syomaan viela viimeisen kerran enne heidan lahtoaan takaisin kotiin Kolkataan. Olin tossa aikaisemmin saanut sellaisen hullun ajatuksen, etta tulisimme Katjan kanssa Kolkataan talvella, ma lahinna tyostamaan mun lopputyota.. No Matun on siita jo tosi innostunut vaikka se ei ole viela muuta kuin todella epavarmaa ja se sitten jo suunnitteli mita me tehtaisiin sillon kun tullaan sinne niille kylaan.. Oli kuitenkin tullut aika lahtea saattamaan nuoripari autorikshawlle. Hyvastelimme siella ja toivotimme heille hyvaa matkaa, jonka jalkeen meidan oli Katjan kanssa tarkoitus kiertaa laheisilla kujilla, mutta me oltiin kuitenkin niin vasyneita etta paatettiin tulla tanne hotellille kirjottelemaan meidan blogeja ja kentis menna sen jalkeen hetkeks taas lepaamaan. Huomenna onneks paastaan taalta pois.. Junaan jolla matkaisimme seuraavat 24 tuntia..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti