Krikettia Mumbain lippujen kera

Tanaan kenties paremmalla tuurilla matkaan.. Aamutoimien, keksien ja teen jalkeen bussilla lahelle turistitoimistoa. Toimistolle paastyamme jannitimme kumpikin todella paljon sita, saisimmeko taaltakaan lippuja Mumbain junaan. Tuli meidan vuoro.. Virkailija katsoi lappuamme ja alkoi naputtamaan konetta, Katja kysyi etta onko meilla mitaan mahdollisuutta saada lippuja tahan junaan, johon virkailija vastasi tyynen rauhallisesti, no problem. SIIS MITA? kaikki junathan on taynna.. Virkailija hieman ihmeissaan, etta on meilla paikkoja viela. No otimme saman tien paluuliputkin tanne Kolkataan takas, ettei tallaista "sydarin partaalla" jannittamista tulisi enaan. Onnellisina poistuimme toimistosta, josta menimme suoraan Blues Sky Cafeen syomaan. Meidan teki todella paljon mieli butter nan-leipaa, mutta sita ei ollu saatavilla. Otimme kumpikin sitten pizzat, jotka oli todella hyvan makuisia, NAM :) Syotyamme menimme heti viereiseen nettikahvilaan, talla kertaa passit mukana. Vietimme seuraavat kaksi tuntia kuroen kiinni menneita paivia.. Parin paivan tekstit jaksoin kirjoittaa, mutta sen jalkeen oli pakko taas jatkaa matkaa.

Palasimme takaisin Matunin kampille, jossa koko perhe jo meita odottikin. Matun oli lahdossa asiakkaansa luokse asennustehtaviin ja oli paattanyt ottaa minut mukaan keikalle. Matkasimme taas kerran pratkalla hullussa Kolkatan ruuhkassa. Asiakkaan luokse paastyamme Matun asensi tulostimeen uuden mustepatruunan ja mina kerroin tarinaa meidan iki-ihanasta Suomestamme. Kun musteet oli asennettu menimme nettiin ja minun tehtavana oli etsia talle asiakkaalle hanen tyttarelleen sopivaa lapparia. Samalla sitten opetin talle herralle hieman internetin kayttoa ja miten sielta on helppo loytaa tarvittavaa tietoa.

Palattuamme kahvilalle asentelimme ohjelmistoja koneisiin ja taisimme siina taas yhden kayttiksenkin installoida. Netti ei vielakaan toiminut ja syyna oli jonkin kaapelin katkeaminen tai vaurioituminen. Illalla soimme ja katsoimme Kolkatan krikettiottelua, jonka se yllatys yllatys havisi taas kerran. Haviosta harmistuneina menimme nukkumaan toivoen, etta huominen toisi hieman valoa tahan krikettihulluun maahan :)

Kirjoitettu 8.5.2009