Tiistaina aamulla oli todella aikainen heratys. Pakattiin kiireella viimeisetkin tavarat ja suuntasimme taksilla kohti Victorian Terminusta. Kadut olivat aivan autiot taksimme kulkiessa hillitylla nopeudella kohti edessa siintavaa juna-asemaa. Kello oli hieman yli viisi paikallista aikaa, ostimme evasta ja suuntasimme kulkumme laiturialueelle. Junan tultua etsimme vaunumme ja asetuimme aloillemme. Meilla kavi todella hyva tuuri "hyttikamppiksiemme" kanssa. Saimme viettaa milten koko matkan kahden aivan mahtavan Intialaisen miehen kanssa, jotka olivat palaamassa tyomatkaltaan Mumbaista, viiden muun tyokaverinsa kanssa. Eilen illalla saimme viela kutsun saapua viettamaan aikaa naiden muidenkin, todella mukavien ihmisten kanssa. Valta osa ajasta kului nukkuen ja ulko-ovella hengatessa. Loppumatkasta saimme seuraksemme eraan nuoren Intialais tyttosen, joka oli todella mukava, mutta erittain hiljaista sorttia.
Kello loi kaksitoista, enaan kaksikymmenta minuuttia ja olisimme perilla. Matkan aikana Katjaa hieman jannitti meita vastassa oleva kuumuus. Mumbaista lahdettyamme ohitimme todella kuuman vyohykkeen. Ilma oli niin kuuma, ettei ollut todellakaan helppoa kayda edes kusella.. Nou hata.. Kolkatassa ilma oli viilenemaan pain. Taalla ilma on paljon kuumempi, kuin Mumbaissa, mutta eikohan me tahan muutokseen aika pian sopeuduta.
Laiturilla meita oli vastassa Matun, jonka tapaamista olin ehtinytkin jo odottaa. Marssimme kaikki yhdessa kohti takseja ja pienen neuvottelun jalkeen matka saattoi alkaa. Noin tunnin paasta olimmekin jo perilla. Matunin aiti ja Aparna odottivat meita hymy huulilla. Oli jotenkin niiin ihanaa olla taalla Kolkatan laitamilla. Taalla on todella viihtyisaa ja olo on kuin olisin tullut kotiin. Taalla kaikki on niin mukavia ja ihmiset vain hymyilevat koko ajan. Soimme erittain hyvan mutta miedosti maustetun aterian (Matun pelkaa ettei me voida syoda mausteista ruokaa..), jonka jalkeen Matun halusi heti esitella minulle ja Katjalle Pink Cyber Cafen, jossa olen siis tasta edespain suorittamassa harjoitteluani.
Tanaan siis perehdyin tahan paikkaan ja kavimme joitakin kehitysideoita lavitse. Keskustelimme tietotekniikasta, piirilevyista, prosessoreista, emolevyista ja kaikesta muusta alaan liittyvasta. Matun siis korjaa myoskin tietokoneita ja on kehittamassa tata nettikahvilaa tayden palvelun kahvilaksi.
Illalla kavimme Katjan kanssa viela ihanalla kavelylla, seka haimme hieman taydennysta vesivaroihimme. Nyt seurustelemaan viela hetkeksi ja sitten nukkumaan.
Niin ja HYVAA VAPPUA TEILLE KAIKILLE SINNE SUOMEEN!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

wappuja mieheen!!!
VastaaPoistaWaput tuli ja meni ja alkaa jo jännittää.. .:D
VastaaPoista